Potilassiirtojen opettelua Jyllinkodeilla

Olimme koulusta vierailulla Jyllinkodeilla. Siellä jakauduimme eri osastoille harjoittelemaan, havannoimaan ja seurailemaan potilassiirtoja. Itse pääsin fysioterapeutin matkaan.

Potilassiirtojen ergonomiset periaatteet:
- Nostamisen sijasta pitää rullata tai liu'uttaa
- Arvioit omat ja potilaan voimavarat, taitosi ja valitset niiden mukaan avustustavan, aktivointikeinoja ja apuvälineet
- Varmista ympäristön turvallisuus
- Kerro potilaalle mitä ja miten teet
- Työskentele pääsääntöisesti potilaan sivuilla ja liiku potilaan liikkeen mukana, käytä painonsiirtoa ja liike-energiaa! 
- Älä tartu potilaan vaatteisiin tai kainaloihin, vaan ohjaa liikettä kämmenellä lantiolta, selästä tai sieltä mistä liike näyttää olevan jumissa.

Havaitsemani apuvälineet:
Näin siellä liukulaudan, pyörätuolin, rollattorin, kävelykepin, nosturin, nousutukia, geriatrituolin, kävelyvyön jne.

Siirrot joissa olin avustamassa:
Avustin vuoteessa kääntymisessä ja vuoteessa ylös nousussa.
Avustin myös fysioterapeuttia, kun hän kuntoutti potilasta kävelyttämällä häntä portaita ylöspäin.
Autoin nousemaan pyörätuolista ylös.

Kehittämisidea ergonomian toteutumiseksi:
Mielestäni työpaikoilla pitäisi keskustella enemmän mikä on ergonomista ja mikä ei.
Työpaikoilla voisi pitää potilassiirroista koulutusta.

Äidinkielen tehtävä: Vierailu Hämeenkyrössä

Olimme luokan kanssa tutustumassa Hämeenkyrön Iisakissa VALMA-ryhmään, jossa suurin osa oppilaista oli pakolaisia. Meillä oli koulussa selkokieli käsittelyssä, joten päätimme mennä paikkaan jossa sitä pitää käyttää.

Pidimme heidän luokalleen tietovisan, kerroimme lähihoitajan työstä ja opinnoista, kuuntelimme musiikkia, katsoimme pari videota, leikittiin ja keskusteltiin.
En oikein ole perillä heidän arjestaan, muutakun siitä että he käyvät koulua ahkerasti ja olevat ystäviensä kanssa.

Siellä oli todella hyvä tunnelma ja meidät otettiin hyvin vastaan. He tukivat hyvin toinen toisiansa ja näyttivät pitävän toisistansa. Erityisesti mieleen jäi se, kuinka ystävällisiä meille oltiin ja kuinka hyvin meidät otettiin vastaan. Haastavinta oli selkokielen käyttäminen, joka oli yllättävän vaikeaa.

Uskon tarvitsevani tälläisiä taitoja kyseisten ihmisten kanssa; sosiaalisuus, avoimuus, ystävällisyys, selkosuomen osaaminen.

Pekka Hyysalo - New Run

Etätehtävä: New Run - dokumentti



Dokumentissa kerrotaan Pekka Hyysalosta (suomalainen freestyle-hiihtäjä, jonka ura loppui vakavaan onnettomuuteen) Hän joutui vakavaan onnettomuuteen Ylläksellä, yrittäessään hyppyä. Kaatumisen seurauksena Hyysalo sai vakavan aivovamman.

Dokumentissa kerrottiin pala palalta Pekan tarinaa ja hänen kuntoutumistaan.
Aluksi Pekka joutui sairaalaan jossa oli koomassa 17 päivää, ja ennuste oli huono.
Kuitenkin puolen vuoden jälkeen Pekka pystyi kävelemään.
Dokumentissa kuvattiin Pekan kuntoutusta laitoksessa. Pääpiirteittäin Pekka oli erittäin positiivinen, välillä vähän pisti vastaan hoitajille. Dokumentissa myös kerrottiin Pekan perustamasta FightBackista, jolla hän pyrkii auttamaan muita tilanteessa olevia. Pekka järjesti myös juoksutapahtuman, jossa itse juoksi 5km.
 Ohjelmassa näytettiin myös Pekkaan tutustunutta hiihtäjätyttöä, joka oli myös menettänyt rakkaan harrastuksensa onnettomuuden seurauksena.

Itselleni jäi hyvä ja positiivinen kuva dokumentista. Pekka tuntui olevan onnellinen, ja tyytyväinen elämäntilanteeseensa, ja hän myös suunnitteli paljon tulevaa.

Kenttäpäivä Toivolansaaressa

Olimme 10.5 luokkamme kanssa ulkoiluttamassa ja retkeilemässä Toivolansaarikodin asukkaiden kanssa. Aurinkoinen päivä starttasi kello 9.00 kun kokoonnuimme Toivolansaarikodin aulaan ja siitä lähdimme jakaantumaan eri osastoille pareittain.  Osastoille saapuessamme päästiin heti tositoimiin ja lähdettiin ulkoiluttamaan vanhuksia.

Pihalla oli loistava sää, linnut lauloivat, aurinko paistoi täydeltä taivaalta joten oli mukava työntää vanhuksia pyörätuolissa Toivolansaaren kauniissa maisemissa.
Mielestäni ulkoilutus oli mukavaa, ja uskon että siitä tuli myös asiakkaalle hyvä mieli kun pääsi ulos ja sai juttuseuraa. Ehdimme parini Sannin kanssa ulkoilemaan koko osaston asiakkaiden kanssa.
Asiakkaista huomasi, kuinka tämä piristi heitä!

Pihalla olemisen jälkeen pääsimme syömään ja pidimme pienen tauon.

Syömisen jälkeen jokainen pari nappasi osastoiltaan 2 vanhusta mukaansa ja lähdimme kohti Toivolansaari campingia. Leirintäalueella paistoimme makkaraa,

Jokainen meistä otti vanhuksen mukaansa, joten veimme leirintäalueelle kymmenen vanhusta.
Leirintäalueella kiertelimme kauniissa maisemissa, paistoimme/avustimme paistamaan asukkaille makkaraa, joimme mehua ja söimme leipää.

Omat fiilikset päivästä oli posiitiiviset. Oli todella mukavaa olla Toivolansaaressa ja tuntui että teimme tärkeää työtä. Erityisen hyvä mieli jäi tilanteesta, kun istuin vanhan naisen kanssa juttelemassa ja hän otti minua kädestä kiinni ja sanoi: "Kiitos kun olet tässä minun kanssa"
Se sai kyyneleet silmiini.

On mukava tehdä loput etäpäivät Toivolansaaressa.

TEHTÄVÄ: Margaret Mahlerin teoria lapsen varhaiskehityksestä.

Mahlerin mukaan lapsen minuuden kehityksen vaiheet kolmivuotiaaseen asti:

Autistinen vaihe: Syntymän jälkeiset ensimmäiset viikot lapsi elää eristäytyneen tilassa, esimerkiksi samalla tavalla kuin kohdussa. Lapsi ei tässä vaiheessa ymmärrä olevansa osa tätä maailmaa. Lapsi viettää suurimman osan ajastaan nukkuen.

Huom! Mahler myöhemmin hylkäsi tämän vaiheen olemassaolon kokonaan!

Symbioosi vaihe: Symbioosivaihe kestää noin 5 kuukauteen saakka. Lapsi ymmärtää hoitajiensa olevan erillisiksi osiksi tätä maailmaa heidän kanssaan, muttei kuitenkaan ymmärrä sitä että hoitajat ja lapsi ovat yksilöitä, vaan luulee että he ovat yhdessä.

Erillistymis-yksilöistymiskehitys: Lapsi erillistyy symbioosikäsityksestään, kun ymmärtää olevansa yksilö ilman hoitajaa. Lapsi myös alkaa tutustumaan omiin edellytyksiinsä, esim: liikkumis- ja vaikuttamis mahdollisuuksiinsa. Minäkokemus alkaa syntyä ja hiljalleen kehittymään. Lapsi myös rupeaa vierastamaan kun ymmärtää olevansa yksilö. Lapsi myös alkaa ottaa etäisyyttä hoitajastaan ja rupee tekemään asioita yksin. Kun lapsi on täyttämässä kolme, lähentyminen hoitajaan alkaa, kun lapsi ymmärtää olevansa riippuvainen hoitajastaan.

Yksilöllisyyden kiinteytyminen: 3-vuotiaaksi lapsen minä ja identiteetti on syntynyt. Lapsi myös tajuaa, että hoitaja on ja pysyy, vaikkei olekkaan kokoajan lähellä. 

TEHTÄVÄ: Turvallinen leikkiympäristö

                         

1.      Turvallinen leikkiympäristö lapselle on turvallinen ja luotettava. Tärkeitä asioita turvallisessa leikkiympäristössä on tietenkin turvallisuus, siisteys ja puhtaus.   Turvallisessa leikkiympäristössä välineet ja lelut ovat lapsen käyttöön soveltuvia, ja turvallisia!

2.      Kävin Parkanossa yhdellä pienellä leikkikentällä, jossa olen itsekin pienenä useasti leikkinyt. Kyseinen leikkikenttä on aika pieni, jossa on 2 liukumäkeä, keinut, hiekkalaatikko ja pienempi ns. linna jossa oli liukumäki ja portaat. Heti mieleeni tuli muistoja, kuinka monia vaaratilanteita kyseisellä kentällä olen itse kohdannut. Kierreliukumäessä on aivan liian jyrkät portaat leikkikenttä ikäiselle lapselle! Myös hiekkalaatikon katoksen päälle on ollut aivan liian helppo kiivetä, siitä voi syntyä monia vaaratilanteita.  Leikkikentän pitäisi olla turvallinen, ettei vanhempien tarvitsisi kokoajan olla pelko päässä.

3.       Itse veisin kyseiselle leikkikselle 3-6 vuotiaan lapsen. Mielestäni leikkikentälle sopisi lapsia kerrallaan n. 10. Leikkivälineitä pihassa on 2 liukumäkeä, 1 ns pienille lapsille oleva liukumäki, jossa alla on ”piilo”, keinut ja hiekkalaatikko.  Liukumäet kehittää lapsen motoriikkaa, koska pitää käyttää  kehoa liukumäkeen kiipeemiseen. Myös hiekkalaatikko ja keinut kehittävät lapsen motoriikkaa, koska pitää käyttää kehoaan! Toisaalta välineet myös kehittävät lapsen sosiaalista puolta, koska välineitä voi käyttää yhdessä muiden lasten kanssa samaan aikaan.

4.      Mielestäni 2 isompaa liukumäkeä eivät ole turvallisia, koska ne ovat aika vanhoja ja portaat todella jyrkkiä ja huonossa kunnossa. Toinen liukumäki on muovinen, ja tuntuu että se oli vieläkin aika heikkoa tekoa. Hiekkalaatikon katos on aika vaarallinen, koska katoksen päälle pääsisi kuusivuotias lapsi kiipeämään, ja se aiheuttaisi monia vaaratilanteinta. Korjausehdotuksia tekisin niin, että katokseen ei pääsisi kiipeämään, ja liukumäkien portaat korjattaisiin. 

TEHTÄVÄ: 0-6 vuotiaan turvallinen hoitoympäristö

          

                                            

0-3v

Kotona 0-3 vuotiailla turvallista hoitoympäristöä pystyy toteuttamaan niin, että esim. lasta ei jätetä ilman valvovaa silmää, vauvaa ei jätetä yksin esimerkiksi hoitopöydälle tai sängylle koska lapsi voi tippua. Jos talossa on rappusia, niin turvaportit ettei lapsi putoa portaita alas. Lääkkeet/vaaralliset aineet/esineet pois sellaisilta tasoilta joihin lapsi ei yletä. Ei saa antaa niin pieniä leluja joita lapsi voi niellä tukehtumisvaaran takia.

Päivähoidossa on samoja asioita, mutta pitää vaan olla tarkkaavaisempi koska lapsia on paljon hoidettavana!

3-6v

Kotona: Turvaportit, ettei lapsi putoa portaita alas. Lääkkeet/vaaralliset aineet pois sellaisilta tasoilta joihin lapsi ei yllä myös teräesineet. Ei saa antaa niin pieniä leluja jotka lapsi voi niellä tukehtumisvaaran takia. Jos perhe asuu tien varrella, pidetään silmällä että lapsi ei juokse liikenteen sekaan. Jos lapsi on aloittanut harrastelemaan liikuntaa, niin käyttää suojavarusteita.

Päivähoidossa pitää olla erityisen tarkkaavainen, koska tämän ikäiset lapset ovat aika kokeilunhaluisia ja tekevät kaikkea pahaa. Esimerkiksi kun askarrellaan, valvotaan saksien ja liimojen käyttöä.  Pihalla ollessa katsotaan ettei lapsi tee mitään vaarallista leikkivälineiden kanssa.