Olimme luokan kanssa tutustumassa Hämeenkyrön Iisakissa VALMA-ryhmään, jossa suurin osa oppilaista oli pakolaisia. Meillä oli koulussa selkokieli käsittelyssä, joten päätimme mennä paikkaan jossa sitä pitää käyttää.
Pidimme heidän luokalleen tietovisan, kerroimme lähihoitajan työstä ja opinnoista, kuuntelimme musiikkia, katsoimme pari videota, leikittiin ja keskusteltiin.
En oikein ole perillä heidän arjestaan, muutakun siitä että he käyvät koulua ahkerasti ja olevat ystäviensä kanssa.
Siellä oli todella hyvä tunnelma ja meidät otettiin hyvin vastaan. He tukivat hyvin toinen toisiansa ja näyttivät pitävän toisistansa. Erityisesti mieleen jäi se, kuinka ystävällisiä meille oltiin ja kuinka hyvin meidät otettiin vastaan. Haastavinta oli selkokielen käyttäminen, joka oli yllättävän vaikeaa.
Uskon tarvitsevani tälläisiä taitoja kyseisten ihmisten kanssa; sosiaalisuus, avoimuus, ystävällisyys, selkosuomen osaaminen.
